keskiviikko 17. lokakuuta 2007

Avoin julkaisupolitiikka yritysten tutkimuslaitoksissa. Miksi ihmeessä?

Mor Naaman, Yahoo!:n tutkimuskeskuksen Berkeleyn yksikön johtaja kirjoittaa blogissaan joutuvansa jatkuvasti perustelemaan itselleen ja yrityksen sisällä muille miksi julkaista tutkimusta kansainvälisisissä konferensseissa. Berkeleyn yksikkö perustettiin 2005 kampuksen läheisyyteen ja on sen jälkeen julkaissut ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen tutkimuksen parhaassa konferenssissa (CHI) muutaman paljon näkyvyyttä saaneen julkaisun. Esimerkiksi Naamanin yhdessä Stanfordin HCI-laboratorion kanssa kirjoittama ”Why we tag?” tutki motivaatioita tagien käytössä Web 2.0 -palvelussa.

Eikö tuloksia julkaisemalla yritys vain paljasta yrityksen tietoa kilpailijoille?

Kysymys palautuu perustavanlaatuisempaan kysymykseen: Mitä on tutkimus? Mor nimeää seitsemän syytä yrittää julkaista työtä kansainvälisellä tasolla:

  1. Kirjoittaminen edistää yritykselle tärkeiden asioiden ymmärtämistä. Kirjoittaminen pakottaa organisoimaan ajatukset ja esittämään tärkeimmät tulokset selkeästi. Kirjoittaminen voi auttaa erottamaan huonot ajatukset hyvistä.
  2. Julkaiseminen on paras tapa saada palautetta työn parantamiseksi. Tätä palautetta saa paitsi vertaisarvion myös itse konferenssiesityksen kautta.
  3. Julkaiseminen luo keskustelua ja tutkimusta akateemisessa yhteisössä ja tätä kautta tukee yrityksen omia ponnisteluja.
  4. Julkaiseminen suuntaa akateemisen yhteisön mielenkiinnonkohteita ja antaa yrityksestä kuvan ”hyvänä kansalaisena” akateemisessa yhteisössä.
  5. Julkaiseminen edesauttaa työn impaktia myös yrityksen sisällä. Esimerkiksi Yahoo!:n kokoisessa yrityksessä oikea käsi ei aina tiedä mitä vasen tekee.
  6. Julkaiseminen tekee paikasta houkettelevamman työpaikan. Mor kertoo, että briljantti esitys tai paperi lisää näkyvyyttä ja on tärkeä tekijä valmistuneiden valinnoissa.

Nämä seikat ovat todellisia. Jaan toimistoni bulgarialaisen tiedonlouhinnan tutkijan kanssa, joka on väittelyn lähestyessä saanut useita työpaikkaehdotuksia ja valinta kulminoitui Yahoo!:n ja Googlen välille. Yahoo!:n tutkimuskeskus osoittautui houkuttelevammaksi, koska se jopa rohkaisee työn tulosten julkaisemiseen. Google puolestaan on kuulemma huonossa maineessa, koska palkkaa väitelleitä Engineer-tittelillä ratkaisemaan ongelmia eikä rohkaise julkaisemaan.

Tässä on opittavaa suomalaisille yrityksille. Tällä alalla suomalaisista yrityksistä ainoastaan Nokian tutkimuskeskus on pystynyt konsistentisti julkaisemaan kansainvälisen tason konferensseissa, vaikka merkittävää tutkimuskapasiteettia on useissa muissakin yrityksissä. Suurten IT-alan yritysten, kuten TietoEnatorin, TeliaSoneran, Elisan, Suunnon, Polarin, Nordean sekä konsultointiyritysten, kuten Ideanin, Adagen ja Accenturen, julkaisuja näkee hajanaisesti siellä täällä. Suurin osa näistä on kuitenkin lähinnä kansallisen tason yhteyksissä tai B- tai C-tason konferensseissa. Kiinnostusta näilläkin yrityksillä on, heillä on usein yhden tai useamman henkilön delegaatio konferenssissa keskustelemassa ja verkottumassa.

Tämän ”mulla on, sulla ei” -vertailun takana on tärkeä pointti. Yrityksillä joko on ei-avointa tutkimusta tai sitten tutkimus ei yllä niin korkealle tasolle, että sitä voisi julkaista. Molemmat vaihtoehdot ovat huonoja ja erottavat suomalaisen ICT-kentän Piilakson ympäristöön, jossa yritysten tutkimusyksiköt ovat elimellinen osa "innovaatioekologiaa". Tutkimusyksiköt ovat paitsi tutkijoiden että ideoiden kiertokulun yksi vaihe myös tärkeä yrityksen kompetenssin kannalta. ICT:n helpoimmat ongelmat on ratkaistu jo vuosia sitten, kilpailuetu saavutetaan tutkimuksellisesti ”kovien” ongelmien ratkaisulla ja tässä avoin julkaisupolitiikka on merkittävä tuki ponnisteluille.

Linkki:

Mor Naaman, ”Why do we write?”: http://yahooresearchberkeley.com/blog/2007/09/20/why-do-we-write/

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Yrityksissä ymmärretään hyvin sanonta: "Tieto on valtaa."

Mutta netin vaikutus tiedon arvon uudelleenmääritykseen on ollut suuri.

Harvojen omistama tieto ei ole välttämättä enää niin arvokas ase kuin tieto, joka on suosittua, ihailtua, jaettua ja linkitettyä.

Anonyymi kirjoitti...

CHI konferenssi ei aina ole kannattavin paikka yritykselle julkaista. Sillä on maineensa tietynlaisen tutkimuksen parissa. Joskus voi olla parempi julkaista sinun kutsumissa B tai C tason konferensseissa koska siellä käy enemmän "oikeanlaista porukkaa" tai populaarisempia lehtiä lukevat "oikeanlaiset ihmiset" - siis yrityksen näkökulmasta. Suurin ja kaunein konferenssi tai akateemisesti pätevin lehti ei ole siis kaikille yrityksille koskaan edes tavoitteena vaan sinun kutsumat B tai C luokan foorumit saattavat tuoda esiin mielenkiintoisempia, emergenssejä aihealueita löysemmin perustein ja niistä saaduista kontakteista yritys hyötyy paljon enemmän kun CHI konferenssissa pätemässä käymisestä.

Antti Oulasvirta kirjoitti...

anonyymi: kiitos kommentistasi.

Tottakai yrityksen tutkimusyksiköllä on erilaisia tavoitteita, joita he tavoittelevat erilaisten kanavien kautta. Ei vain "A-luokan" konferenssien kautta. "B- ja C-luokan" konferensseilla on innovaatioiden kiertokulussa oma varmasti roolinsa.

Hämmästelin lähinnä suomalaisten yritysten (pl. Nokia) *poissaoloa* "A-luokan" konferensseista, vaikka kapasiteettia uskoakseni olisi.

Myös "A-luokan" konferensseissa julkaisemisen voi palvella yritysten päämääriä ja, mikäli Mor Naamaniin on uskominen, vieläpä varsin hyvin. Siellä ei käydä vain pätemässä vaan sinne tähtäävät ponnistelut jäsentäävät ajattelua, ohjaa tiedeyhteisöä ja houkuttelee pätevää työvoimaa. Hyvä tutkimus voi auttaa yritystä erottamaan oikean ja väärän, tilaisuudet hypestä.

Puhumalla "A-luokan" konferensseista kuin A-luokan makkaroista halusin tietenkin provosoida. Hyvää tutkimusta ja hyviä ideoita julkaistaan myös muilla kuin kilpailluilla foorumeilla, sitä en kiistä. Niissä on myös hyvä verkottua. Kilpailluimmat foorumit kuitenkin keskimäärin vaativat julkaisijalta tasokkaampaa tutkimusta; ja toisaalta ne tarjoavat enemmän näkyvyyttä vastineeksi.

"A-luokan" konferensseihin osallistuminen ei ole pelkkää pätemistä. Esimerkiksi CHI-konferenssissa kaikki hyväksytyt työt arvioidaan pääasiassa niiden tekemän kontribuution ja tulosten hyödyllisyyden (benefit) kautta, ei formaalien akateemisten kriteerien kautta. Keskeinen tavoite on tiedon hyödyntäjien ajatteleminen, todellinen impakti siihen miten asioita tehdään.

Anonyymi kirjoitti...

Right from the beginning, replica Bell Ross watch were advised as pieces of adornment and not just a time piece. Like Breitling, Piaget aswell adds the iPhone appliance to alone one alarm - the Polo FortyFive Chronograph GMT, which is the latest absolution of Piaget. And one section has been able to the apple acclaimed Spanish soccer amateur Fernando Torres.