HIIT teki yhteistyössä Digitodayn, Taloussanomien ja Mikrobitin kanssa verkkokyselyn, jossa kartoitettiin vertaisverkkojen käyttötapoja sekä niitä koskevia asenteita. Kyselyyn vastasi viikon aikana yli 6000 henkilöä.
Lähes 80 % vastaajista oli käyttänyt vertaisverkkoja luvattomaan tiedostojen lataamiseen, 10 % vastaajista oli käyttänyt vertaisverkkoja ainoastaan lailliseen tiedostojenjakeluun. Moni vertaisverkon käyttäjistä olisi tutkimuksen mukaan valmis maksamaan tiedostojen jakamisesta, mutta käyttäjät eivät hyväksy teknisiä suojauksia teoksiin.
Tutkimuksesta on nähtävissä, että vertaisverkon käyttäjät ja oikeudenomistajat puhuvat eri kieltä. Oikeuden omistajien käyttämä retoriikka ja vertaisverkkojen käyttäjien vertaaminen ammattirikollisiin tai jopa terroristeihin ei ole uskottavaa.
Vaikuttaisi siltä, että lainsäädäntö ei vertaisverkkojakelun rangaistusmaksimin osalta vastaa kyselyyn osallistuneiden oikeustajua. Tekijänoikeuslain uudistuksen yhteydessä rangaistusmaksimi korotettiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Kahden vuoden rangaistusmaksimi mahdollistaa esimerkiksi kotietsintöjen tekemisen. Näiltä osin olisi ehkä syytä pohtia, onko tapahtunut ylilyönti.
Tuloksien tulkinnassa tulee ottaa huomioon, että vastaukset ovat pääosin vertaisverkon käyttäjien ja edustavat heidän näkökulmaansa asioihin. On eri asia kysyä ratsiassa kännykkään puhuneelta autoilijalta toimien vaarallisuudesta kuin autoilijan yliajamaksi jääneeltä kävelijältä. Vastauksia tulee tulkita ottaen niiden vastaajien tausta huomioon.
Tutkimuksen päälöydökset:
- Musiikkiverkkokauppojen käyttäjät arvostavat verkkokauppojen helppokäyttöisyyttä sekä sitä, että verkkokaupoista voi ostaa yksittäisiä kappaleita levyjen sijasta;
- Tekniset suojakeinot vähentävät musiikkiverkkokauppojen käyttöä;
- Oikeudenhaltijoiden toimet eivät ole merkittävästi vaikuttaneet vertaisverkkojen käyttöön;
- Vastaajilla oli vaikeuksia tunnistaa tekijänoikeuslain käyttäjälle sallimia oikeuksia;
- Kiinnijäämistodennäköisyyden arvioitiin olevan lottovoiton saamisen ja televisiolupatarkastajan käynnin välillä;
- Laajamittaista vertaisverkkojakelua pidettiin yhtä moitittavana kuin tv-luvan maksamatta jättämistä;
- Vertaisverkon käyttäminen ei ole vaikuttanut muiden medioiden kulutukseen merkittävästi; poikkeuksena kannettavat tallentimet, kuten iPod, jonka käyttöä se on lisännyt jonkin verran;
- Moni olisi valmis maksamaan kuukausimaksullisesta palvelusta, joka mahdollistaisi rajoittamattoman musiikki- ja videotiedostojen jakamisen ja lataamisen;
- Noin 80 % vastaajista oli sitä mieltä, että vertaisverkkojen avulla oppii tuntemaan uusia tekijöitä ja musiikkia;
- Piraattitallenteiden myymistä pidettiin moitittavampana kuin
laajamittaista vertaisverkkojakelua.
Päätimme antaa datan myös muiden tutkittavaksi. Datasetti on lisensoitu cc-by suomi 1.0 lisenssillä. Viitatessa dataan suositellaan käytäntöä: Hietanen, Huttunen, Kokkinen; HIIT P2P Survey Data 2007.
Koko setin voi ladata zippinä tai erikseen:
http://pong.hiit.fi/p2p/docs/P2P-survey/DATA_English.xls
http://pong.hiit.fi/p2p/docs/P2P-survey/DATA_suomeksi.xls
http://pong.hiit.fi/p2p/docs/P2P-survey/HIIT_P2P-kyselytutkimus.ppt
http://pong.hiit.fi/p2p/docs/P2P-survey/HIIT_P2P_Results.xls
http://pong.hiit.fi/p2p/docs/P2P-survey/HIIT_P2P_Survey.ppt
http://pong.hiit.fi/p2p/docs/P2P-survey/HIIT_P2P-tulokset.xls
Yksi kyselyn tekemisen motiiveista oli selvittää, pitävätkö vertaisverkkojen yhteydessä käytetyt väittämät paikkaansa. Tässä mielestäni onnistuttiin. Samankaltaisia tutkimuksia on tehty myös aikaisemmin, mutta niiden tutkimusdata on lukkojen takana, eikä niiden tuloksia ole voinut tieteellisesti vahvistaa. Halusimme välttää tämän ja saattaa datamme kaikkien saataville; olipa käyttö sitten julkisen keskustelun käyminen, tieteellisen paperin kirjoittaminen tai tuloksiemme kyseenalaistaminen.
Kyselyn ja sen kysymysten asettelun ympärillä käytiin kiivasta keskustelua eri foorumeilla. Vaikuttaisi siltä, että vertaisverkot herättävät suuria tunteita puoleen ja toiseen. Tutkimuksen tekijöitä epäiltiin Teoston juoksupojiksi ja hurjimpien huhujen mukaan keskusrikospoliisin arveltiin keräävän tietoja käyttäjien narauttamiseksi. Tutkimuksen tekijänä voin vakuuttaa, ettei kumpikaan edellä mainituista huhuista pidä paikaansa. Varovainen suhtautuminen tutkimukseen johti myös valitettavaan tapaukseen, kun vastaajien kesken arvottu puhelin jouduttiin arpomaan uudelleen. Tämä johtui siitä, ettei vastaajaa saatu kiinni yrityksestä huolimatta tämän jättämästä sähköpostiosoitteesta.
Erikoiskiitokset Henriikalle, joka auttoi datan saamiseen luettavampaan muotoon sekä Mikaelille, joka yritti saada lakimiehet oppimaan tekemään kyselytutkimuksia.
1 kommentti:
Pystyikö tähän tutkimukseen osallistumaan samasta ip-numerosta useampaan kertaan? Eräs osallistuja kertoi osallistuneensa kahteenkymmeneen kertaan kyselyyn kolmesta eri ip-numerosta, eli kotoaan, työpaikaltaan ja tuttavansa luota.
Ja miten erottelitte samasta ip-osoitteesta saapuneen datan? Onko tästä tilastoja?
Lähetä kommentti