HIIT Berkeleyssä

Kun HIIT aikoinaan aloitti toimintaansa, läheisten ja pitkäaikaisten suhteiden muodostaminen joihinkin huipputason tutkimusyksiköihin muodosti tärkeän osan sen johtoajatusta. Onnellisten sattumien (mutta myös niiden häikäilemättömän hyödyntämisen) kautta Berkeleyn yliopistosta tuli HIIT:in ensimmäinen tällainen kumppani vuodesta 2000 alkaen. Suhde on osoittautunut kestäväksi: vuosien varrella parisenkymmentä HIIT:in tutkijaa on vieraillut Berkeleyn eri yksiköissä, mukaan lukien kaksi tämän blogin kirjoittajaa, ja vieraita on liikkunut myös toiseen suuntaan.

Olen itse käynyt Berkeleyssä kerran tai kaksi vuodessa, en tosin koskaan runsasta viikkoa pidempään. Seutu alkaa tuntua tutulta ja kotoiselta. Jos vain mahdollista, asetun kampuksen keskellä olevaan Women's Faculty Clubiin. Sen akateemista patinaa tasapainottaa monessa pienessä asiassa näkyvä naisen käden kosketus. Annan myös arvoa rakennuksen salissa olevalle noin satavuotiaalle Steinway-flyygelille.

Berkeleyn kampus on eloisa ja värikäs. Kaupunki on oikeastaan kasvanut sen ympärille, joten yliopistoalueelta on vain askel mukaviin ja laadukkaisiin kahviloihin tai kaikkia mahdollisia keittiöitä edustaviin ravintoloihin. Mukavaa on myös se, että San Franciscon lentokentältä Berkeleyn keskustaan pääsee BART-junalla. Auton vuokraaminen ei siten ole välttämätöntä, ellei aio vierailla myös Piilaaksossa. Muutenkin kaupungin elämäntyyli ja ilmapiiri ovat eurooppalaiselle helppoja lähestyä.

Berkeleyssä HIIT:in toiminta on keskittyi alunperin School of Informationin (eli tuttavallisemmin "i-Schoolin") piiriin. Laitos sijaitsee kampuksen keskellä South Hallissa, yliopiston vanhimmassa rakennuksessa. HIIT:in kellaritoimiston ovessa lukee hieman teekkarihenkisesti "HIIT US Headquarters". Tällä hetkellä tila on kolmen HIIT:in tutkijan kotipesä. Heidän työnsä suuntautuu ennen muuta sosiaaliseen mediaan ja viestintään.

Viime vuosina Berkeley-työ on laajentunut myös kampuksen kupeessa sijaitsevan ICSI:n suuntaan. ICSI eli International Computer Science Institute on Berkeleyn yliopiston yhteydessä toimiva itsenäinen tutkimuslaitos, joka siis ei ole muodollisesti osa yliopistoa. ICSI:n senioritutkijat ovat kuitenkin Berkeleyn professoreita ja tutkijatkin pääosin jatko-opiskelijoita. TEKES on sponsoroinut ICSI:ä vuodesta 2001 alkaen, ja tätä kautta siellä on vieraillut useita kymmeniä suomalaisia tutkijoita eri yliopistoista ja myös teollisuudesta.

HIIT:in tärkein ICSI-kumppani on prof. Scott Shenkerin johtama tietoverkkotutkimuksen ryhmä joka kiistatta lienee maailman johtava alallaan. Useita HIIT:in tutkijoita on vieraillut ryhmässä ja osallistunut sen työhön. He ovat varmaankin onnistuneet hyvin, koska prof. Shenker ehdotti viime vuoden lopuilla yhteistyön syventämistä siten, että HIIT ja ICSI perustaisivat yhteisen "virtuaalikeskuksen" Finland-ICSI Center for Novel Internet Architectures. Keskuksen kulmakivenä olisi yhteisesti laadittu viisivuotinen tutkimusohjelma, jota toteutetaan molempiin suuntiin tapahtuvien vierailujen, tutkimushankkeiden, jaettuihin koealustoihin nojaavien kokeiden sekä erilaisten tilaisuuksien kautta.

Ehdotukseen oli tietenkin helppo vastata innostuneesti. Myös TEKES ja teollisuus suhtautuivat myönteisesti, ja niinpä pidimme eilen Berkeleyssä tilaisuuden, jossa uuden keskuksen toiminta todellakin avattiin. Samalla pidettiin seminaari jossa kumpikin osapuoli esitteli viimeaikaista tutkimustaan. Saatoimme todeta, että työ todellakin on samansuuntaista, mutta myös toisiaan täydentävää. Myös ensimmäinen yhteinen tutkimushanke, EU:n rahoittama Publish-Subscribe Internet Routing Paradigm on alkamassa vuoden 2008 alussa.

Mitä keskus tutkii? Lyhyt vastaus on se, että Internet ei enää perusrakenteeltaan vastaa sen todellisen käytön asettamia vaatimuksia, vielä vähemmän kaukaisemmassa tulevaisuudessa mahdollisesti esiin nousevien uusien sovellutusten tarpeita. Internet ei enää oikeastaan ole tietokoneita, vaan informaatiota toisiinsa liittävä verkko. Siitä, että tämä edellyttää koko IP-arkkitehtuurin uudelleen miettimistä ei tutkijoiden kesken ole suurta erimielisyyttä; sen sijaan siitä, mitä ja milloin Internetille olisi tehtävä, yksimielisyys on kaukana. Nyt tarvitaan tutkimusta, jossa eri lähestymistapoja voidaan kehittää ja kokeilla ja sitä kautta oppia ymmärtämään niiden ominaisuuksia ja vaikutuksia.

Tämä ei ole ihan helppoa, ja vielä vaikeampaa on arvioida missä olosuhteissa uudet rakenteet ja teknologiat voisivat todella päästä käyttöön. Internet ei vaihdu uudeksi käden käänteessä eikä ilmaiseksi. Siksi tutkimuksen piiriin tulisi myös kuulua niiden mahdollisten kehityspolkujen laadullinen tutkiminen, joiden kautta siirtyminen voisi olla mahdollista tai suorastaan välttämätöntä.

Uusi keskus on merkittävä avaus koko HIIT:in kannalta: tarjoaahan se tietoverkkotutkijoille näköalan todella mielenkiintoiseen, mutta myös haastavaan työhön. Se koskettaa myös esimerkiksi uudentyyppisistä sosiaalisen median palveluista kiinnostuneita tutkijoita. Jos nyt olen jostakin huolissani, se olisi lahjakkaiden ja kovaan sitoutumiseen valmiiden tutkijoiden riittävyys. Meidän on voitava myös tulevaisuudessa lähettää ICSI:iin henkilöitä, jotka aidosti voivat kontribuoida prof. Shenkerin ryhmän työhön. Tämä tietenkin edellyttää, että myös Suomessa tehtävä työ on maailmanluokan tasolla.

Keskuksen tarjoaman näköalan luulisi kuitenkin houkuttelevan lahjakkaita tutkijanalkuja. Kun Internet alunperin teki tuloaan Suomeen 1980/90-lukujen taitteessa, aihepiirin ympärille kokoontui nopeasti joukko hyvin lahjakkaita ja innostuneita nuoria henkilöitä, joiden työn merkitys jälkikäteen arvioiden oli aivan ratkaiseva. Toivoisin mielelläni näkeväni tämän ilmiön renessanssin.