tiistai 11. joulukuuta 2007

Miksi Innovaatioyliopisto on välttämätön?

Hallitus päätti iltakoulussaan 21.11. innovaatioyliopiston perustamisen periaatteista hallitusohjelmassa esitettyjen suuntaviivojen pohjalta. Päätöksen mukaan Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistetään säätiömuodossa toimivaksi uudeksi innovaatioyliopistoksi. Valtio ja elinkeinoelämä sitoutuvat innovaatioyliopiston säätiövarallisuuden muodostamiseen. Tavoitteena on, että se aloittaa toimintansa 1.8.2009.

Innovaatioyliopisto on siis toteutumassa osana suurta, koko yliopistolaitosta koskevaa muutosta. Varsinkin innovaatioyliopistoa koskeva keskustelu on kuitenkin suuntautunut melkein alusta asti väärille raiteille. Sitä on sävyttänyt epäluulo koko hankkeen tarkoitusperiä kohtaan. Siksi on hyvä palata vielä kerran koko hankkeen juurille ja kysyä, miksi se on välttämätön.

Vastausta on todellakin haettava ihan juurista asti, siitä alkaen minkälaisessa maailmassa me itse asiassa elämme, hyvässä ja pahassa. Vaikuttavan kokonaiskuvan tästä on muodostanut sosiologi Manuel Castells laajassa teoksessaan The Information Age: Economy, Society and Culture. Hänen maailmanselityksensä muodostuu kahdesta vuorovaikuttavasta komponentista: maailman kehittyneet alueet toisiinsa liittävistä globaaleista verkostoista ja aiemman massayhteiskunnan rakenteita korvaavista uusista identiteeteistä. Informaation synnyttäminen, levittäminen ja hyödyntäminen ovat näin muodostuvan verkostoyhteiskunnan perusta; siten verkostoyhteiskunta on sekä modernin tieto- ja viestintätekniikan luomus että sen kehitystä alati piiskaava ohjastaja. Verkostoyhteiskunnan suurimmat haasteet – ympäristönmuutoksen hallinta, siirtyminen kestävän kehityksen mukaiseen energiaan, sodat ja terrorismi, hyvä elämä ylimalkaan – ovat nekin globaaleja, ja edellyttävät sen mukaisia ratkaisuja.

Yliopistojen asema tällaisessa maailmassa on ratkaisevasti muuttunut entisestä. Kun niiden tehtävä kulttuurin ja sivistyksen ylläpitämisen ja tiettyihin ammatteihin kouluttamisen ohella aiemmin rajoittui perustutkimukseen nojaavan uuden tiedon tuottamiseen yhteiskunnan eri toimijoiden kuten yritysten ja yhteiskunnan itsensä hyödynnettäväksi, asettaa verkostoyhteiskunta niille sekä aiempaa laajempia että luonteeltaan uudenlaisia haasteita.

Yliopistoilla ei enää ole monopolia – jos sitä niillä koskaan on ollutkaan – uuden tiedon tuottamiseen. Uudet ideat syntyvät yhä useammin uusissa, nopeasti kasvavissa yrityksissä ja verkostoissa jotka liittävät ne yliopistoihin ja isompiin yrityksiin. Nämä verkostot ovat globaaleja: suuret yritykset voivat hakea yhteistyökumppaneita kaikkialta maailmasta, ja avoimessa taloudessa niiden pitää niin tehdäkin. Tämän ilmiön kuvaamiseen on alettu lainata biologian käsitteitä: puhutaan ”ekosysteemistä”, jossa eri toimijat vuorovaikuttavat synnyttääkseen ja soveltaakseen uutta tietoa uusissa, alati muuttuvissa eri mittakaavan rakenteissa. Myös yliopistot joutuvat etsimään oman roolinsa näissä rakenteissa ja sopeuttamaan oman toimintansa niiden logiikan mukaiseksi.

Yliopistoille on toki tarjolla erilaisia ekologisia lokeroita. Ne voivat pyrkiä vaikuttamaan lähinnä paikalliseen toimintaympäristöönsä etevinä kouluttajina, osaajina ja yhteistyökumppaneina. Suomessa varsinkin ammattikorkeakoulut ovat etsineet omaa rooliaan tällaisista lähtökohdista. Myös useimmat yliopistot löytänevät itsensä tästä asetelmasta.

Yliopistojen kerma – todelliset huippuyliopistot – löytävät oman lokeronsa kuitenkin nimen omaan uuden tutkimuspohjaisen tiedon tuottajina integroituna osana verkostoa, joka pystyy nopeasti ja tehokkaasti hyödyntämään uusia ideoita ja tuottamaan niihin perustuvia innovaatioita. Ne toimivat ekosysteemissä, joka tukee uusien yritysten perustamista ja innovaatioiden syntymistä kaikilla tarvittavilla tavoilla, kuten rahoitus, johtamisosaaminen, markkinointi, immateriaalioikeuksien hallinta sekä muut nopean kasvun edellyttämät osaamiset ja palvelut. Siten nämä yliopistot ovat sekä globaalin kehikon että paikallisen ekosysteemin osia: puhutaan ”glokaalista” toimintatavasta. Tarvitaan myös erilaisuutta ja luovaa hulluutta sietävä ilmapiiri, joka luo edellytykset eri osaajien vuorovaikutukselle ja houkuttelee heitä piiriinsä kaikkialta maailmasta.

Tarvitaanko Suomessa tällainen yliopisto? Jos tarvitaan, mitä on tehtävä jotta sellainen voisi syntyä? Innovaatioyliopiston perustelut kumpuavat harkituista vastauksista näihin kysymyksiin. Viime kädessä kyse on poliittisista valinnoista.

Viimeisten noin 15 vuoden aikana Suomi on menestynyt globaalissa taloudessa erinomaisesti etsimällä menestyksellisesti oman roolinsa uuden tiedon tuottajana ja siihen pohjautuvien innovaatioiden kehittäjänä. Kyse ei ole vain Nokian menestystarinasta, vaikka se onkin tämän kehityksen johtotähti ja lipunkantaja. Tämän kokemuksen pohjalta myönteisen vastauksen antaminen ensimmäiseen kysymykseen tuntuu hyvältä valinnalta.

Jos tällainen yliopisto tarvitaan, mitä on tehtävä? Nyt tehty päätös TKK:n, HKKK:n ja TAIK:in yhdistämisestä ei perustu näiden yliopistojen lähtökohtaiseen erinomaisuuteen, vaan kokonaisvaltaisempaan arvioon huipputason yliopiston syntymisen edellytyksistä.

Mielestäni on kiistatonta, että Suomessa vain pääkaupunkiseutu tarjoaa lähtökohdat huippuyliopiston edellyttämän ekosysteemin syntymiselle, ei vähiten sen johdosta että siellä jo toimii myös Helsingin yliopisto. Oulun seutu tarjoaa kylläkin painavan vastaesimerkin, mutta jäänee kokonaisuutena kuitenkin perusedellytyksiltään toiselle sijalle. Kyse on siis kokonaisuutta tarkastelevasta poliittisesta harkinnasta, ja keskustelu siitä ”ansaitsevatko” yhdistettävät yliopistot niille lankeavan aseman on pohjimmiltaan turhanaikaista. Niille ei oikeastaan ole tarjolla muuta vaihtoehtoa kun ne sattuvat sijaitsemaan Helsingissä.

On tietenkin selvää, että kolmen yliopiston yhdistäminen ei itsessään ratkaise mitään, ellei sen rinnalla luoda edellytyksiä koko huipputason toiminnan tarvitseman ekosysteemin – johon myös Helsingin yliopisto kuuluu olennaisena elementtinä – kehittymiselle. Tätä kautta innovaatioyliopistohanke on yhteydessä samanaikaisesti synnytettäviin strategisen huippuosaamisen keskuksiin eli SHOK:keihin; niiden tarkoituksenahan on synnyttää uudenlaisia innovaatioiden tuottamiseen pystyviä ekosysteemejä jotka yhdistävät yritysten ja yliopistojen voimavaroja ja osaamisia. Sama koskee tulevina vuosina mahdollisesti syntyvää Euroopan teknologiainstituuttia, jolle Euroopan parlamentti viime kesänä antoi alustavan siunauksensa. Tarvitaan myös monenlaisia muita toimia, joiden avulla pääkaupunkiseudun houkuttelevuutta uusille ideoille alttiina, rikastavaa vuorovaikutusta mahdollistavana ympäristönä parannetaan olennaisesti. Innovaatioyliopistossa on oltava tekemisen meininki.

Voiko tämä hanke onnistua, kun siinä on näinkin monia samanaikaisesti liikkuvia osia? Tehtävä ei tule olemaan lainkaan helppo. Nyt saavutettu tahtotila on kuitenkin hyvä ennusmerkki. Nyt on vain käytävä työhön.

6 kommenttia:

lauri.grohn kirjoitti...

MÄNTYLÄ: "Hänen (Castells) maailmanselityksensä muodostuu kahdesta vuorovaikuttavasta komponentista: maailman kehittyneet alueet toisiinsa liittävistä globaaleista verkostoista ja aiemman massayhteiskunnan rakenteita korvaavista uusista identiteeteistä."

Luin kyllä aikoinaan Castellsin kirjasarjan tuoreeltaan. Valitettavasti tuo komponettimalli ei lainkaan vastaa todellisuutta. Ei mistään verkostoitumisesta voi puhua. Kehittyneet maat suojelevat etujaan kaikin poliittisin, taloudellisin ja sotilaallisien keinoin. Uusista "identeeteistäkään" ei voi puhua. Köyhyyden identiteetti on säilynyt ja vaikutusvalta on keskittynyt yhä harvempiin käsiin.

MÄNTYLÄ: "Uudet ideat syntyvät yhä useammin uusissa, nopeasti kasvavissa yrityksissä ja verkostoissa jotka liittävät ne yliopistoihin ja isompiin yrityksiin."

Jos keskitytään tietotekniikkaan, niin enpä lähtisi yleistämään. Ideat liikkuvat molempiin suuntiin. On sitten toinen juttu, että Suomessa tutkijat ovat liian paljon värvätty yritykten repputyöhän Tekesin myötävaikutuksella sn. teknologiaohjelmissa. Mutta oikeastaan artefaktien rakentaminen ja "tutkiminen" ovat samaa asiaa.

MÄNTYLÄ: "Viimeisten noin 15 vuoden aikana Suomi on menestynyt globaalissa taloudessa erinomaisesti etsimällä menestyksellisesti oman roolinsa uuden tiedon tuottajana ja siihen pohjautuvien innovaatioiden kehittäjänä."

Suomi kalpenee keskinkertaiseksi EU-maaksi, kun Nokia jätetään pois tilastoista. Ja Nokian vahvuus on bulkkituotannossa, tuotteet ja etenkin niiden käyttäliittymät ovat vielä aika surkeita.

Tuossa saattaa olla iso ansa Suomalaisille tutkijoille. Suomesta kiinnostutaan vääristä syistä. Ja nuo väärien syiden kantajat eivät useinkaan ole niitä huippuja.

Ei synny mitään "huippuylisopistoa" jos Helsingin yliopisto ei ole mukana. Sehän on pääkaupunkiseuden aina oikea tutkimusyliopisto, tosin hyviä labroja löytyy kourallinen HY:n ulkopuoleltakin.

Martti Mäntylä kirjoitti...

Castells kirjoitti kirjansa viime vuosituhannen puolella, ja maailma on sen jälkeen jatkanut muuttumistaan, varsinkin 9/11-tapahtumien jälkeen. Joka tapauksessa se on monimutkainen paikka, ja tuskinpa mikään maailman malli "vastaa todellisuutta", paitsi maailma itse. Sitä tuskin tekee Gröhnin mallikaan, joka luvalla sanoen kuullostaa hieman 70-lukulaiselta.

Tietenkin maailma voi muuttua myös Gröhnin esittämään suuntaan, niin vähän toivottavaa kuin se onkin. En kuitenkaan tähän itse usko, ihan Kiinan ja Intian kehityksen ja näkymien takia. Globalisaatio on joka tapauksessa todellinen ilmiö, hyvässä ja pahassa, ja se vaikuttaa myös yliopistojen asemaan.

Mitä tulee ideoihin, niin eipä yleistetä sitten. Hyvä on, jos ne saadaan kulkemaan molempiin suuntiin. Joka tapauksessa silloinkin tarvitaan uusia rakenteita ja toimintatapoja. TEKES:in ohjelmat tuskin ovat ideaalinen instrumentti kaikkeen, ja siksi nyt ollaankin kehittämässä uutta toimintatapaa ns. SHOKkien muodossa. Vaikeaahan se toki on.

Miksi Nokia pitäisi jättää pois tilastoista? Hypoteettista maailmaa enemmän minua kiinnostaa se todellinen maailma jossa on toimittava. Tietenkin Nokia on edelleen varsinkin tietotekniikan tutkimuksen kannalta keskeisessä asemassa, ja on todella suotavaa että se myös siinä pysyy.

Siitä olen täsmälleen samaa mieltä, että innovaatioyliopiston onnistumisen keskeisiin edellytyksiin kuuluu se, että Helsingin yliopiston laaja osaaminen saadaan tavalla tai toisella mukaan talkoisiin. Koetin tekstissä näin sanoakin.

Lauri Gröhn kirjoitti...

Kommentti Helsingin Sanomien mielipidekirjoitukseen"Uudenlaisen yliopiston kehittäminen
välttämätöntä" (5.3.2007), jonka olivat allekirjoittaneet rehtorit Kasanen, Pursula ja Sotamaa.

[quote]Yliopistot ovat jäämässä jälkeen kansainvälisessä kilpailussa. Suomen yliopistolaitos on laadukas kouluttaja.
Tutkimuksen kärki on kapea ja välimatka maailman kärkeen kasvaa.[/quote]

Samassa tekstissä vaaditaan: "Yliopiston kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää olennaista
opettaja-opiskelijasuhteen ja tutkimusrahoituksen parantamista."

Ei voi olla "laadukas", jos tuo suhde on kehno, niinkuin se nyt on. Turhaksi käyneen Tekesin toimintamenoilla
voisi palkata 500 opettajaa...

[quote]Huippuopettajille ja lahjakkaimmille oppilaille emme ole houkutteleva vaihtoehto. Yhä useammin suomalaisten
yritysten tutkimuspanostukset maalle tärkeillä aloilla suuntautuvat ulkomaisiin yliopistoihin. [/quote]

Ei pienessä maassa voi tutkia kaikkea ja tunnetusti esimerkiksi Nokia on syönyt oman alueensa siemenperunat
Suomessa. Ei uusi malli mitenkään paranna asiaa.

[quote]Tanska, Itävalta ja Hollanti ovat radikaalisti uudistaneet yliopistojaan. Kiina ja Intia panostavat huippuihin
ja tuottavat miljoonia tutkintoja vuodessa. [/quote]

Ja kukaan ei edelleenkään pysty nimeämään yhtään merkittävää geneeristä intialaista tai kiinalaista innovaatiota.
Kyllähän Suomikin tutkintojen määrässä pärjää, mutta se laatu.

[quote]Kehityksellä on vakavia seurauksia. Suomen kilpailukyky edellyttää paitsi korkeatasoista korkeakoulu-
järjestelmää myös yliopistoja, joiden tutkimus ja opetus ovat avainaloilla kansainvälistä huipputasoa. [/quote]

Puhuttaessa tutkimuksesta, eikä vain PALVELUTUTKIMUKSESTA, ei ole olemassa mitään "avainaloja".

[quote]Huippututkijamme käyttävät aikansa hallintoon ja rahanhakuun. Tie huipulle on pitkä ja siksi tarvitaan
nopeita ja konkreettisia ratkaisuja. [/quote]

Aivan. Lakkautetaan Tekes ja Akatemia ja annetaan rahat suoraan korkeakouluille!

[quote]Uuden yliopiston visio on olla vuonna 2020 maailmanluokan yliopisto tekniikan, kaupan ja taideteollisuuden
alalla. Se on tutkimuksensa ja opetuksensa perusteella omilla erikoisaloillaan ja kokonaisuutena maailman
kärkiyliopistojen joukossa. [/quote]

Tuolla standardikaihoilulla ei ole mitään tekemistä VISION kanssa. Kyseessä on vain eräänlainen summittainen
mittari. Mutta ensin pitäisi olla se visio, tavoitteet ja toteutussuunnitelma. Sen toteutumista voisi sitten joskus
vaikka mitata.

Hämmmästyttää vain, etteivät maineikkaat rehtorimme tiedä edes mitä visiolla tarkoitetaan. VOISIKO TÄSSÄ
OLLA YKSI SYY KORKEAKOULUJEN ONGELMIIN?

Martti Mäntylä kirjoitti...

Kuten blogitekstissäni sanoin, Innovaatioyliopisto on toistaiseksi ollut olennaisesti poliittinen hanke. Sitä on perusteltu argumentein, joista osa kiistatta on luokiteltava liturgisiksi, osa taas nojaa kovaan todellisuuteen.

Kieltämättä nyt alkaa olla korkea aika alkaa miettiä konkreettisia aloitteita, joilla todellista edistymistä voitaisiin saavuttaa. Olen itse ollut aika kärsimätön koko viime vuoden, vaikka ymmärränkin että on jaksettava odottaa poliittisen päätöksenteon etenemistä riittävän pitkälle.

Kevään budjettikehysneuvottelujen taustaksi joka tapauksessa tullaan tarvitsemaan konkreettisia ajatuksia. Olen siis ihan samaa mieltä Gröhnin kanssa siitä, että jatkoa varten tarvitaan "visio, tavoitteet ja toteutussuunnitelma".

Rehtorien viime kevään kannanotto oli sen hetken lapsi ja tarkoitettu hallitusneuvotteluihin vaikuttamiseen.

Visa vietnam kirjoitti...

Doing and Getting visa vietnam .

sping kirjoitti...

The. While shoppers can assure of the quality of these products because they are all authentic, north face sale.” adds Vodenski,The.• You can use discount coupons to avail of more discounts.face.