maanantai 12. marraskuuta 2007

Kiinalaisia ajatuksia

Vietän kuluvan viikon Beijingissä HIIT:in senioritutkijoiden TkT Arto Karilan ja FT Andrei Gurtovin kanssa. Miksi olemme täällä ja mitä koetamme saada aikaan?

En turvaudu "Kiina-ilmiö" -retoriikkaan muuten kuin toteamalla, että Kiinan pisimmälle edistyneet alueet, kuten Hong Kong, Beijing ja Shanghai, kärsivät siitä itsekin: kustannustason nopea kohoaminen on alkanut aiheuttaa kokoonpanotyyppisen teollisuuden siirtymistä vielä edullisempiin paikkoihin. Kiinalaiset tietävät tämän itse kaikkein parhaiten, ja pyrkivät sen takia tarmokkaasti siirtämään toimintansa painopistettä yksinkertaisesta teollisuudesta suuremman jalostusarvon toimintaan aina tuotekehitystä ja tutkimusta myöten.

Tieto- ja viestintätekniikka kulkevat tämän kehityksen kärjessä. Sen suhteen kiinalaisten tavoitteet näyttäisivät olevan kahdella toisiaan tukevalla alueella: toisaalta hyödyntää modernia tietotekniikkaa aggressiivisesti maan nopean kehityksen vauhdittamiseen ja sen laadullisen kilpailukyvyn nostamiseen ja toisaalta synnyttää vahvoihin kotimarkkinoihin nojaavaa globaalisti kilpailukykyistä teollisuutta varsinkin tietoliikenteen ympäristöön. Siten kiinalaisten strategia poikkeaa olennaisesti esimerkiksi Intian valitsemasta tiestä tulla maailman ohjelmistolaboratorioksi.

Painopisteen asettamiselle tietoliikenteeseen kiinalaisilla onkin hyviä ja pakottavia syitä. Kun Internetin IPV4-numerot aikanaan jaettiin, tuli niitä kaikille kiinalaisille vähemmän kuin esimerkiksi Stanfordin yliopistolle. Siksi Kiinan on ollut suorastaan pakko ottaa Internet-protokollan uusi versio IPV6 käyttöön muita nopeammin: Kiinan CERNET2 lieneekin maailman laajin puhdas IPV6-verkko. Tätä kautta lähtötilanteen heikkous onkin muuttunut vahvuudeksi kun kiinalaiset valmistajat ovat saaneet lentävän lähdön uuden tekniikan tuottajina. Samalla tavalla kiinalaiset tietoliikenteen tutkijat ovat aktivoituneet tutkimusyhteisössä ja ovat nyt vakio-osallistujia parhaissa konferensseissa ja Internet-standardeja kehittävässä IETF-yhteisössä. Kiinalaiset pitävät selkeästikin tärkeänä, että he kehittävät immateriaalioikeuksilla suojattuja omia teknologioita.

Kiinalaiset ovat siis ilman muuta mukana ratkaisemassa sitä, millaiseksi tulevaisuuden tietotekniikka ja varsinkin tulevaisuuden Internet muodostuvat. Kun tämä kiinnostaa kovasti myös HIIT:iä (ja sen kanssa yhteistyössä toimivia yrityksiä), olemme jo useiden vuosien ajan etsineet yhteyksiä keskeisiin kiinalaisiin tutkijoihin. Tätä varten olen vieraillut Kiinassa HIIT:in hattu päässä säännöllisesti vuodesta 2002 alkaen.

Onnekkaasti tulin silloin ottaneeksi yhteyttä Tsinghuan yliopiston Computer Science -osaston silloiseen dekaaniin prof. Zhou Lizhuun. Löysimme yhteisen kiinnostusalueen ensitapaamisella, ja prof. Zhoun ryhmä tuli mukaan silloin aloittamaamme Internet-hakua koskevaan työhön roolinaan erityisesti kiinankielisen materiaalin esikäsittely ja indeksointi. Yhteistyö prof. Zhoun kanssa onkin jatkunut puolin ja toisin tehtyjen vierailujen avustamana näihin päiviin asti.

Tsinghuan yliopisto on mainio valinta yhteistyökumppaniksi, koska sen asema Kiinan tietoliikenteen tutkimuksessa on keskeinen. Se toimii CERNET:in kotipesänä ja sen kautta tietoliikennealan yritysten klusterin keskuksena. Yliopiston yhteydessä toimii "superosaamiskeskittymä" Tsinghua National Laboratory for Information Science and Technology jota varten rakennettiin oma yli 36,000 m2 rakennus kampukselle; sen työstä ainakin puolet on suuntautunut tietoliikenteen ja Internetin alueelle. Keskuksen välittömään läheisyyteen on noussut kuin yhdessä yössä vielä laajempi Science Park, jonka pilvenpiirtäjissä kiinalaisten ohella toimii koko joukko maailmanluokan yrityksiä Googlea myöten. Kiinalaisten vauhti onkin häkellyttävä, samoin se mittakaava jolla he toimivat. Myös itseluottamus on heillä kohdallaan.

Voimmeko päästä molempia osapuolia hyödyntävään yhteistyöhön Tsinghuan yliopiston verkkotutkijoiden kanssa? Tätä olemme nyt selvittämässä. On kysyttävä, mitä HIIT:illä tai suomalaisilla ylimalkaan on annettavana Tsinghuan tutkijoille, joilta ei puutu sen paremmin rahaa, fiksuja ihmisiä kuin kontaktejakaan.

Uskomme tietenkin, että annettavaa löytyy: muutenhan emme olisi tänne tulleet. Meillä on jo tehtyä työtä ja uusia ideoita jotka menevät kiinalaisten tutkimuksen yli ja ohi. Olemme painavasti mukana Suomeen juuri synnytettävässä tieto- ja viestintätekniikan strategisen huippuosaamisen keskittymässä, joka yhdistää maailmanluokan yritysten resursseja yliopistojen ja tutkimuslaitosten osaamiseen varsinkin tulevaisuuden Internetin tutkimuksessa. Olemme integroituneet hyvin eurooppalaiseen tutkimuskenttään, jossa kiinalaiset ovat vain niukasti mukana toisin kuin USA:ssa. Oman etunsa vuoksi kiinalaisten kannattaisi kuunnella meitä. He ovat hyviä, mutta meidän kanssamme he voisivat olla vielä parempia.

Mitä me haluamme? Toivon konkreettista yhteistyötä, jonka ytimenä ovat yhteiset testiympäristöt, niissä toteutettavat yhteiset empiiristä tietoa tuottavat kenttäkokeet, teknologian siirto molempiin suuntiin ja tätä kaikkea tavoitteellisiksi kokonaisuuksiksi paketoivat yhteiset tutkimushankkeet. Näiden yhteydessä haluaisin nähdä tutkijavaihtoa kaikilla tasoilla senioritutkijoista jatko-opiskelijoihin asti. Laadullisena tavoitteena on vaikuttaa kiinalaisten omaan ajatteluun ja agendaan siten, että he tulisivat täysipainoisesti mukaan siihen työhön, jota tulevaisuuden Internetin rakentaminen näyttää edellyttävän. Me hyötyisimme merkittävästi kaikesta tästä, kun voisimme olennaisesti nopeuttaa omaa tutkimustamme jakamalla sen edellyttämää työtä.

Joku voi kysyä, onko tämä kuitenkaan järkevää suomalaisten veronmaksajien kannalta. Sahaammeko omaa oksaamme, jos autamme kiinalaisia omilla ideoillamme ja osaamisellamme?

Nämä eivät olekaan ihan yksioikoisia kysymyksiä. Jos kyse olisi lähellä soveltamiskynnystä olevista yksittäisistä digitaalisista palveluista, olisin varautuneempi kovin intiimin yhteistyön suhteen - kiinalaiset ovat nopealiikkeisiä ja eivät arkaile kopioida hyviksi havaitsemiaan ideoita.

Nyt puhe kuitenkin on geneerisestä perusteknologiasta, jonka tulee joka tapauksessa olla kaikille avointa open source -hengessä. Mitä nopeammin ja mitä laajempaan koekäyttöön se saadaan, sitä nopeammin kaikki hyötyvät. Toivon tietenkin, että suomalaiset aikanaan tulevat olemaan nopeiden hyödyntäjien joukossa, ja pystyvät tuottamaan globaaleja innovaatioita joille myös Kiinan markkinat tulevat olemaan avoinna. Jotta tämä ei jäisi vain toiveeksi, tarvitaan myös tulevaisuuden palveluihin suuntautuvaa tutkimusta. Sen syntymisestä koetamme myös pitää huolen.

2 kommenttia:

longge kirjoitti...

If the Cheap Watches On Line was absolutely top end they wouldn't be accommodating to bead their amount quickly. Another way to abstain getting ripped off is to accord with acclaimed dealers. Don't accord with a website that doesn't put up a concrete abode and buzz amount so you can acquaintance them online.

Visa vietnam kirjoitti...

Doing and Getting visa vietnam .