(Pahoittelen uskollista lukijakuntaamme (sic) InHIIT-blogin radiohiljaisuudesta. Norsunluutornin vieminen eteenpäin globaalissa finanssikriisissä on kiireistä aikaa tutkijoille.)
Olen tämän vuoden vierailevana "kaverina" (engl. fellow) Surreyn yliopistossa, Englannissa. Täällä saa pikaisesti esimakua siitä mitä tarkoittaa kansainvälinen yliopisto: riittää kun kävelee campuksella ja katselee ja kuuntelee kulttuurien kirjoa.
Kansainvälisyys voi saavuttaa myös saturaatiopisteensä. Isäntäprofessorini järjestää tietojenkäsittelijöille peruskurssin tietokoneen ja ihmisen vuorovaikutuksesta (HCI). Iltapäiväteen yhteydessä kohteliaisuuttani kyselin miten kurssilla meni viime luentokerralla. Hän sanoi, että luento meni hyvin, mutta harjoitustöiden yhteydessä oli vaikeuksia.
Professori oli ajatellut, että harjoitustyön idea olisi, että opiskelijat värväävät muutaman britin ja käyttävät näitä vapaaehtoisia koekaniineina, joille suunnitella vuorovaikutteista tekniikkaa.
Homma kaatui siihen, että kurssilla (n. 25 henkilöä) ei ollut yhtään natiivia brittiä, joten opiskelijoille ei ollut aivan vaivatonta kaivaa jostain esiin saaren alkuasukkaita. Koko kurssi oli ulkomaalaisia opiskelijoita; eikä tämä tuntunut olevan mitenkään tavatonta... poikkeuksellista kylläkin.
Siinäpä oiva tavoite Aalto-yliopistolle.
Kukaan tuskin kyseenalaistaa sitä, että jos Aallosta on tullakseen maailman huippua, niin kansainväliset opiskelijat ovat alfa ja omega. Jotta rajojen ulkopuolelta alkaa virrata innokkaita opiskelijoita, niin kurssien on pakko olla englanniksi. Mitä enemmän asiaa pohtii, sitä selvempää on, että kaikkien kurssien, ohjelmien, materiaalien, viestinnän jne. on oltava englanniksi.
Joku saisi luvan nostaa metelin suomen kielen asemasta tieteessä ja suomalaisten opiskelijoiden äidinkielen rapistumisesta seurauksena täysin englanninkielisestä Aalto-yliopistosta. Keskustelu olisi kiinnostavaa, mutta melko turhaa. Olen täysin vakuuttunut, että matkalla huippuliopistoksi kotimaisten kieltemme on jäätävä Aalto-yliopiston kuriositeeteiksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Noinhan se on. Suomenkieli ei ole kansainvälistymisen kieli. Mutta ei kielellä sinänsä ole mitään tekemistä tieteen itsensä kanssa. Pitäisi olla huippututkijoita, jotka vetäisivät puoleensa huippuopiskelijoita ja selvä rahoitus ilman turha byrokratiaa. Suomessa valitettavasti harrastetaan sekä Akatemiassa että Tekesissä byrokraattien suosimaa top down ohjelmia, joissa keskinkertaisuudet jylläävät byrokraattien keksimien "tärkeiden alojen" puitteissa. Sillä tavoin saadan kyllä helposti näyttäviä lukuja siitä kuinka Suomi uhraa paljon rahaa tieteeseen ja teknologiaan. Ei muuta..
Hyvä teksti! Jos halutaan kansainväliselle huipputasolle täytyy käyttää kansainvälistä kieltä. Suomella pääsee korkeintaan Suomen huipulle.
Minulla on jo TKK:lla tuontapaisia kursseja, mutta se johtuu vielä osittain siitä, että kaikki kurssit eivät ole englanninkielisiä, joten sitten kun jotain on, ulkkarit tulevat porukalla.
Mutta tuo kielijuttu on jo suunnilleen ratkaistu. Meillä (TKK/tietotekniikka) on lopetettu ulkomaalaisten ottaminen perusopiskelijoiksi, jolloin peruskurssit ovat enimmäkseen suomenkielisiä ja kun kandityö tehdään äidinkielellä, joutuu käyttämään sitä. Sitten maisteritasoiset kurssit ovat suurelta osin englanninkielisiä ja ulkkarit otetaan tekemään DI-tutkintoa kotonaan tekemänsä kandin pohjalta.
En usko, että kandiopinnoissa on mitään olennaista mitä ei voisi lukea jo kotimaassa, syventävissä opinnoissa tulee sitten sellaista mitä kannattaa matkustaa oppimaan.
Jatkossa suurin este tulee olemaan hallinto, joka on edelleenkin suomenkielinen. Kun ne ulkomaalaiset eivät jää opiskelijoiksi, vaan niistä tulee tutkijoita ja opettajia. Kuitenkin esim. TKK:n uutislehti on edelleenkin suomenkielinen.
kiravuo
Tuo on kyllä tärkeä havainto, että vaikka kandi/maisteri-kahtiajako tuntuu järkevältä ratkaisulta, niin miten käy sitten, kun nämä vieraskieliset maisterit/tohtorit päätyvät luennoitsijoiksi ja professoreiksi?
Tavoitehan tietysti on, että mahdollisimman moni Aalto-yliopistosta valmistuneista jää Suomeen töihin - äidinkielestään riippumatta.
P.S. The Economist:ssä aihetta liippaava kolumni: The adverse side-effects of the growing dominance of English
the north face of a mountain is the north face jackets sale, this time to its most famous owner,Store. you can simply photograph an image using your phone’s camera,North Face Outlet Store.
Lähetä kommentti